Luku 1: Tärkeä vierailu

Itse peli. Täällä voidaan pelata peliä eteenpäin farp-muotoisena. Lisäksi pj päivittää tärkeimmät asiat tänne jokaisen p&p tai mese session jälkeen, jotta juonen seuraaminen onnistuu jokaiselta pelaajalta helposti.

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja kardinaali » 07.12.2009 13:02

(Teidän puhelinkeskustelu jää nyt tuonne toiselle palstalle)

Seuraavana iltana Kirin sai hakea lainaksi Altairin autoa, jota Altair itse harvemmin käytti. Auto oli sen kerrostalon tallissa, jossa toimistokin sijaitsi ja Jasmin huolehti avaimista. Hänen avainlenkistään löytyivät myös monet muut Altairin 'tärkeät' avaimet, kuten avaimet kellariin, vinttikomeroon ja arkistohuoneeseen.

Vuoden 1948 musta umpikattoinen Pontiac odotti kiiltävänä ja puhtaana tallissa Kiriniä. Sen moottori käynnistyi helposti ja auto hyrräsi kuin unelma. Penkit olivat mustaa nahkaa ja paneelit kiiltävää, tummaa puuta. Se oli auto, jolla kelpasi ajella Broadwaylla.

He olivat varanneet runsaasti aikaa siirtymiseen Sorellan asunnolta teatterille ja saattoivat siis helposti keskustella ajomatkalla. Perjantai-iltana Manhattanilla oli tavallista enemmän liikennettä, mutta leveät ja suorat tiet mahdollistivat sen, että liikenne sujui ruuhkitta. Liikennevalot säätelivät sitä, milloin autot saivat ajaa ja milloin puolestaan jalankulkijoilla oli turvallista ylittää katu. Manhattanin puolelle oli alkanut viimeaikoina ilmestyä myös uusi näky: liikennevaloihin pysähtyvät autot saattoivat saada lupaa kysymättä tuulilasin pesun joltain kodittomalta. Vasta pesun jälkeen mies ojensi kätensä pyytääkseen palkkiotaan. Palvelu oli tehokasta ja nopeaa, mutta kuljettajien oli parasta aina varata jonkin verran kolikoita taskuunsa liikkuessaan Manhattanilla. Kulejttajat, jotka ansaitsivat kodittomien vihan päälleen, saivat seuraavissa liikennevaloissa kiven tuulilasiinsa.

Broadwayn teatterit olivat 40-luvulla kärsineet inflaation, eikä kukaan oikeastaan uskonut, että niiden loistoa voitaisiin koskaan palauttaa ennalleen. Silti yhä edelleen rooli Broadwaylla oli jokaisen yhdysvaltalaisen näyttelijän ja näyttelijättären unelma. Kaikki tiesivät, että teatterin ja elokuvien suuret nimet kävivät Broadwaylla etsimässä kykyjä. Kenties joku onnekas nuori näyttelijä voisi Broadwaylta päästä jopa Hollywoodin tähdeksi. Myös New Yorkin kerma huvitteli edelleen mielellään katsomalla musikaaleja ja nauttimalla väliajalla teatteriravintolan virvokkeita.

Theatré popularé ei ollut Broadwayn suurimpia tai kuuluisimpia paikkoja, mutta silläkin oli oma vankka kannattajakuntansa. Yleisössä oli selvästi enemmän boheemeja ja nuoria nousukkaita kuin suurimpien teatterien kävijöissä. Musta mies, joka oli pukeutunut viininpunaiseen uniformuun, oli ottamassa autoja vastaan teatterin edustalla ja ohjasi niitä teatterin takana olevalle paikoitusalueelle. Autopojat kiirehtivät avaamaan ovia ja parkkeeraamaan autoja niille varattuihin ruutuihin.

Itse teatteri oli sisältä pröystäilevän loistokas: kristallikruunut valaisivat aulaa ja lattian sekä pylväiden marmori loisti kuin puhdas lumihanki. Punaiset samettiverhot roikkuivat raskaasti ikkunoiden edessä. Aulan naulakossa oli täysi tohina, kun uniformupukuiset mustat miehet ottivat vastaan vieraiden juhlatakkeja ja turkkeja. Suuri kello aulan seinällä ilmoitti, että näytöksen alkuun oli aikaa 20 minuuttia. Yleisö näytti käyttävän ajan hyödykseen siemailemalla drinkkejä, joita saattoi ostaa aulassa olevasta baarista. Paikalla oli paljon väkeä, ilmeisesti näytös oli suosittu.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 380
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Kronus » 07.12.2009 14:09

Kirin oli oppinut ajamaan autoa työssä tai toisessa, mutta ei itse omistanut sellaista. Siksi ajaminen ei ollut hänelle toinen luonto. Kirin aloitti jo matkalla kertomaan Sorellalle, mitä oli varieteessa oppinut, mutta pystyi todella keskittymään juttuun vasta kun palvelija ajoi Altairin auton pysäköitäväksi, ja kaksikko meni sisään teatterin aulaan.

"...Eli Mandelbaumilla on siis 'tottumus'."

Kirin katsoi ympärilleen. Asiakaskunta vaikutti niin katsotusti 'avoimelta', joten hän päätti puhua asiasta suuremmin peittelemättä. Hieman syrjemmässä kukaan ei varmaan kiinnittäisi heihin suurempaa huomiota, vaikka he puhuisivat mistä. Paikka oli juuri sellainen johon hänen nykyinen käsityksensä Mandelbaumista sopi.

"Amfetamiinia. Mandelbaum on käyttänyt amfetamiinia, kenties muutakin. Tai ehkä minun pitäisi käyttää täällä vain etunimeä, tai sanotaan vain hra X. No niin, kun pääsin sisään sinne, niin eräs tarjoilija huomasi heti rahani. Minulla oli pino isoja seteleitä, kuten tiedät. Pitäisi ehkä sanoa Altairille, että isot setelit herättävät liikaa huomiota. Tällä kerta kuitenkin setelipinkka, ja se tarjoilija, veivät minut erään hra Ferdinandin luo. Hra Ferdinand on jonkinlainen mafioso. Hän istui pöydässään, hieman piilossa, tarkkailemassa kaiketi asiakkaita, ja tarjoilijat kertovat hänelle asiakkaiden rahatilanteesta. Hänellä oli pari korstoa seurassaan. Niin siksi, ilmeisesti, että Ferdinan ei halunnut tehdä kauppojaan poliisien tai viranomaisten kanssa. Sitä hän epäili, että olisin poliisi. No, pääsin kuitenkin sisään 'takahuoneeseen'. Sieltä löytyi melkoinen paheen pesä. Oli viinaa ja uhkapelejä, ja eräs naispuolinen työntekijä kertoi, että oli ollut huumeitakin. Mutta ei ollut enää. Ferdinand oli lopettanut huumebisneksen noin kuukausi sitten. X ei ollut käynyt siellä sen jälkeen. Se ei ollut sattuma, sen verran selvisi."

Kirin piti tauon, katsoi rauhassa ympärilleen ja jatkoi sitten: "Kuukausi on pitkä aika olla kuivilla. X on luultavasti löytänyt toisen paikan, mistä saa haluamansa. Sitä en tiedä, tietääkö Minnie asiasta. Se taitaa olla sinun heiniäsi selvittää. Jos Minnie tietää, ja tietää mistä X saa kamansa, se olisi arvokas tieto meille."

Kirin katsoi taas kelloa ja väkijoukkoa. Hän toivoi näkevänsä Mandelbaumin kasvot väkijoukossa.

"Lisäksi paikan, siis Minskyn, omistaa jossain mielessä eräs Rufus Oliver, kaltainen. Hän on joko Ferdinandin pomo, kätyri tai kollega, samaa mafiaa joka tapauksessa. Tapasin Rufuksen ja vaihdoimme muutaman sanan, ei mitään vihamielistä. Hänelle oli okei jos meikäläiset käyvät siellä ja maksavat siitä, kuten tavalliset asiakkaat."

Kirin piti vielä pienen tauon, mutta ei etsiäkseen Mandelbaumia, vaan miettiäkseen hetken.

"Huomasin erikoisen asian siellä takahuoneessa. Ehkä se on tätä... sanovat että piru tuntee omansa, tai jotain sellaista. Kaikki asiakkaat siellä vaikuttivat erityisen... keskittyneiltä. Ihan kuin he kaikki olisivat pahasti koukussa, niinkuin huumeisiin, paitsi että sieltä ei saanut huumeita, vaan he pelasivat uhkapelejä... En tiedä haluaisitko käydä siellä. Ensinnäkin jo siksi, että se on, no, bordelli. Mutta minäkin aistin jotain outoa siellä. Ja minua vähän kiinnostaisi selvittää mitä se on."
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 273
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Anyra » 07.12.2009 19:02

Sorella ei ollut erityisen tyytyväinen tullessaan Kirinin kyytiin, vaikka ei ollutkaan enää yhtä levoton kuin oli ollut edellisenä iltana. Hänen yrityksensä löytää Mystiquen asiakaslistalta valmis kontakti Minnieen oli tuottanut vesiperän. New Yorkissa oli vain yksinkertaisesti liikaa näyttelijöitä, näyttelijättäriä ja teattereita, minkä lisäksi Sorellan tuttavat "paremmista piireistä" pitivät itseään liian hienoina Popularén kaltaisiin teattereihin. Mikä tietysti oli toisaalta hyväkin, koska todennäköisyys, että joku tuttu näkisi hänet Kirinin kaltaisen "toimittajanretkun" seurassa oli siten pienempi.

"Huumeita?" Sorellan kulmakarvat kohosivat. "Jo siinä voi olla tarpeeksi harmia X:n pomolle, etenkin jos poliisi saa tietää."

Myös Sorella tarkasteli teatteriin saapunutta väkijoukkoa Mandelbaumin varalta. Hän koetti pysyä aavistuksen syrjässä joukosta, koska oli huomannut kuolevaisten usein karttavan häntä. Mystiquena se ei haitannut häntä, koska pelottava aura teki selvänäkijän roolista uskottavamman, mutta Sorellana teatterin kaltaisessa paikassa selittämättömän pelon aiheuttaminen saattoi olla haitallista.

"Otan selvää Minniestä ja siitä, mitä hän tietää poikaystävänsä riippuvuudesta," Sorella lupasi. "Ja tuo, mitä sanoit Minskyn takahuoneen tunnelmasta on erittäin mielenkiintoista. Tietysti herra Oliverilla voi olla jotakin sitä vastaan, että ilmestyisin paikalle käyttämään kykyjäni, vaikka hän ei muuten vastustaisikaan kaltaistemme vierailua paikassaan. Lisäksi minä en voi näyttää naamaani sellaisessa paikassa. Jos sinne on tarpeen mennä, sen on oltava Mystique, mutta jos kohde ei enää käy siellä, en näe erityistä syytä sekaantua paikan asioihin."
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja kardinaali » 08.12.2009 10:10

Mitä lähemmäksi kello tuli yhdeksää, sitä ruuhkaisemmaksi aula ja etenkin aulabaari kävivät. Paikalla oli paljon nuoria miehiä, jotka jättivät loisteliaita kukkapuskia naulakonpitäjälle toimitettavaksi takahuoneeseen. Tämä oli hyvin ymmärrettävissä sillä, että alkava näytös oli tanssimusikaali ja esiintyjien joukossa oli runsaasti nuoria näyttelijättäriä. Kenties nuoret miehet olivat kilpakosijoita tai jo suosioon päässeitä sulhasehdokkaita. Mandelbaumia ei kuitenkaan näkynyt missään.

Ihmiset tuntuivat vaistomaisesti kiertävän Sorellan ja Kirinin, joten he saivat keskustella rauhassa. Arvatenkin ihmiset väistivät Sorellan yliluonnollista olemusta tajuamatta kuitenkaan, mistä halu pysyä kaksikosta kaukana oikeastaan johtui. Tai sitten nämä teatterivieraat pystyivät jollain alkukantaisella tavalla väistämään saalistajat keskuudessaan.

Ensimmäinen kellonsoitto kutsui yleisöä saliin kymmentä vaille yhdeksän. Kukaan ei kuitenkaan näyttänyt kiirehtivän. Popularéssa näytti olevan tapana saapua esityssaliin vasta kolmannen soiton jälkeen. Heti sen jälkeen, kun ensimmäinen soitto oli pärähtänyt, Sorella ja Kirin huomasivat nuoren herrasmiehen saapuvan puuskuttaen naulakoille. Hänen poskensa punoittivat ja hengitys oli raskasta mistä saattoi päätellä, että nuorukainen oli juossut viimeiset metrit teatterille. Sylissään hän kantoi kahdentusinan punaisen ruusun kimppua. Ei ollut eäilystäkään, tämä myöhässä paikalle saapunut herra oli Mandelbaum.

(perjantai klo 20:50, blood pool: Sorella 10, Kirin 10)
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 380
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Anyra » 08.12.2009 21:12

Huomatessaan Mandelbaumin hankkimat kukat Sorella sai ajatuksen, miten voisi päästä yhteyteen Minnien kanssa.

"Kirin," hän sanoi tarkkaillessaan nuoren miehen yritystä tasata hengitystään. "Luuletko, että ehtisit näytöksen väliajalla hankkia kukkia? Eikä aivan mitä tahansa kukkia. Tarvitsen hautajaiskukkia, jotka eivät kuitenkaan ole niin ilmeisiä, että näyttelijättäremme pelästyy heti ne nähdessään. Onnistuuko? Ne täytyy toimittaa nimettömänä, tietysti."

Sorella hymyili omalle oveluudelleen. Muutama levottomuutta herättävä hautajaiskimppu ja heidän kohteensa pikku ystävätär olisi otollinen Madame Mystiquen asiakkaaksi.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Kronus » 09.12.2009 14:38

Kirin pisti Mandelbaumin merkille, mutta koitti olla tuijottamatta enempää kuin muut. Puheleminen Sorellan kanssa näytti riittävän luonnolliselta, ja Kirin vilkuili Mandelbaumin suuntaan vain silloin tällöin, antaen hänen kadota välillä näkyvistä. Jos Mandelbaum häviäisi väkijoukkoon, Sorella luultavasti onnistuisi poimimaan hänet uudelleen.

"Vai hautajaiskukkia? Mikäs siinä. Jos teatterin lähellä on kukkakauppa, niin henkilökunta tietää sen. Voin kysyä vaikka narikasta."

Kirinillä oli kokemusta monenlaisista asioista, mutta ei kukista.

"Sanopas mitä tarkalleen tarkoitat hautajaiskukilla. Kun isäni kuoli, äiti teki kukat paperista, mutta taidat tuskin tarkoittaa sellaista."

Kirin vilkaisi välillä kelloa.

"Nyt voisi vielä olla aikaa, jos kauppa löytyy läheltä. Eli haluat että vien Minnielle osoitetun kimpun naulakonpitäjälle, anonyymisti? Kun en ole täällä omin rahoineni, niin ei haittaa vaikka jäisi ensimmäinen näytös näkemättä. Voisin lähteä hakemaan kimppua nyt, ja olla täällä taas viimeistään väliajalla. Sopiiko? Pidä sinä silmällä X:ää sillä välin."
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 273
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Anyra » 09.12.2009 16:22

"Toivoisin mielummin, että tulisit kanssani saliin," Sorella sanoi vilkuillen Mandelbaumia silmäkulmastaan. "Kun kyse on taisteesta minulla on... ongelma. Jos esitys on hyvä, voi olla, että unohdan tehtävämme täällä ja kadotan kohteen. Altair tuskin antaisi sitä minulle anteeksi kovin äkkiä."
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Kronus » 10.12.2009 15:01

Kirinin kulmat kurtistuivat ryppyyn hämmennyksestä. Hän oli juuri eilen nähnyt monen riippuvaisen kasvot. Yksikään heistä ei ollut suhtautunut 'ongelmaansa' todellisena ongelmana. He sanoisivat voivansa halutessaan lopettaa milloin tahansa. Se oli tyypillistä. Harvoin ihmiset tunnustivat olevansa voimattomia oman käytöksensä edessä. Nyt Sorella tunnusti omaavansa ongelman, paitsi että Kirin ei ymmärtänyt mikä ongelma oikein voi olla. Ongelma taiteen kanssa? Ehkä Sorella pelkäsi pimeää, tai väkijoukkoja, tai kenties näyttelijöitä. Jos esitys on hyvä? Mene ja tiedä.

"Eihän siellä tarvitse kuin istua ja vähän seurailla X:ää näytelmän ohessa. Hyvin se menee. Tuskin mitään ihmeellistä edes tapahtuu. Vasta näytelmän jälkeen he voivat tavata toisensa. Silloin vasta meidän pitää olla tarkkana. Minä käyn kysymässä kukkakauppaa, tulen kohta takaisin."

Kirin kävi nykäisemässä hihasta univormuun pukeutunutta miestä, ja tiedusteli onko teatterin lähellä kukkakauppaa.
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 273
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja kardinaali » 10.12.2009 15:13

Mies nyökkäsi ja hymyili:
"Kyllä, sir. Tien toisella puolella on oikein hyvä kukkakauppa. Me voimme myös tehdä tilauksen puolestanne, sir, jos annatte rahan ja kerrotte kenelle kukat menevät ja keneltä ne ovat. Toimitamme kukat suoraan näyttelijälämpiöön. Ellette halua itse ojentaa kukkia kiitoksissa. Siinä tapauksessa voitte tulla noutamaan ne naulakoilta väliajalla. Jotkut tekevät niin, mutta on tavallisempaa viedä kukat suoraan lämpiöön tai pukuhuoneeseen."

Samaan aikaan kello soitti kolmannen kerran ja väki alkoi hiljalleen siirtyä salin puolelle. Mandelbaum näytti jäävän viimeisten joukkoon, hän tilasi viskin baarista ja kulautti sen kerralla alas, kiirehtien sitten saliin.


(perjantai klo 21:00, blood pool: Sorella 10, Kirin 10)
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 380
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 1: Tärkeä vierailu

ViestiKirjoittaja Anyra » 10.12.2009 16:59

Sorella vilkaisi huolestuneena Kirinin perään, mutta ei voinut enää auttaa asiaa. Hän mietti, miten voisi varmistua siitä, ettei kadottaisi Mandelbaumia teatterissa, mutta ei keksinyt mitään. Hän oli vampyyriksi muututtuaan huomannut, että erityisen kauniit asiat vaikuttivat häneen huolestuttavalla tavalla ja hän saattoi unohtua pitkäksi aikaa tuijottelemaan jotakin kaunista tajuamatta itse, mitä teki. Kirin ei kuitenkaan ollut jäänyt kuuntelemaan selityksiä, eikä Sorella itsekään oikeastaan tiennyt, mistä ongelma johtui. Hänen sirensä selitys ei aikoinaan ollut valaissut asiaa.

Huokaisten Sorella sekoittui väkijoukkoon, joka oli siirtymässä saliin, pitäen huolen siitä, ettei kadottanut kohdetta näkyvistä. Hän varmisti, että paikka, jolle istui oli helpon näköyhteyden päässä heidän kohteestaan ja odotti esityksen alkua kiinnostuksen ja lievän pelon sekaisessa tunteessa toivoen, että Kirin tulisi nopeasti takaisin ja pääsisi sittenkin vielä saliin.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

EdellinenSeuraava

Paluu Peli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron