Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

Itse peli. Täällä voidaan pelata peliä eteenpäin farp-muotoisena. Lisäksi pj päivittää tärkeimmät asiat tänne jokaisen p&p tai mese session jälkeen, jotta juonen seuraaminen onnistuu jokaiselta pelaajalta helposti.

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Anyra » 11.02.2010 17:02

"Tulisin mielelläni, Kirin, mutta suoraan sanottuna", Sorella hymyili molemmille. "Tämä tutkimus on varastanut huomioni nyt melko pitkään. Ilta on vielä nuori ja minun olisi ehkä syytä ajatella välillä omiakin asiakkaitani, tai siis Mystiquen asiakkaita."

Sorella mietti hetken. "Oikeastaan... Voisin vielä yrittää yhteyttä Minnieen. Edellisellä kerralla en saanut hänestä paljoakaan irti, mutta nyt tilanne voi olla täysin toinen. Ongelma tietysti on se, että ennustin hänelle ja Mandelbaumille pitkää ja menestyksekästä etäsuhdetta, joten Minnien silmissä ennustukseni ovat luultavasti menettäneet uskottavuutensa. Mutta voisin silti saada hänestä kaiveltua jotakin. Vaikkakin, jos murha todella liittyy Emersonin yritykseen Minnie ei välttämättä edes tiedä mitään tähdellistä."

"Mutta, jos Lyttonit mielummin tapaavat sinut asioiden hieman rauhoituttua, voisin toki tulla mukaan." Sorella vielä lisäsi.

Altairin otettua hänen paljastuksensa Falckille niin rauhallisesti Sorella oli jopa valmis antamaan Kirinille anteeksi heidän erimielisyytensä. He kuitenkin olivat samassa liemessä ja Altair joukon jatkona, joten heidän oli syytä pyrkiä pitämään rauha sisäpiirissä.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja kardinaali » 12.02.2010 13:55

Altair selasi osoitekirjastaan esille haluamansa sivun, tarttui luuriin ja alkoi pyörittää numeroa. Samalla hän sanoi toisille:
"Meillä ei ole mikään kiire. On parempikin odottaa muutama yö ja antaa kohun hiukan laskeutua. Jos lehdet nyt alkavat ahdistella liikaa herra Emersonia, meidän pitää ehkä nopeuttaa tutkimuksiamme. Mutta en usko, että niin käy. Ainakaan näin nopeasti, lääketieteelliset tutkimukset ruumiille vievät kuitenkin aikansa."

"Tulkaa tänne torstaina, niin pidetään palaveri. Jos saatte alkuviikosta jotain selville Lyttoneista, Dirk Moharista tai kenestäkään muusta, niin hyvä. Jos ette, mietitään strategioita yhdessä. Torstaihin mennessä ruumiistakin on varmasti saatu jo jotain selville ja minä pidän huolen siitä, että me saamme kuulla ruumiinavauksen tulokset."

Altair keskittyi kuuntelemaan puhelimen toisesta päästä kuuluvaa tuuttausta, kunnes joku vastasi siihen. Hän näytti kädellään Sorellalle ja Kirinille, että he saivat poistua ja sanoi puhelimeen:

"Iltaa. Onko herra Ambrose Vickers tavattavissa? Sanokaa hänelle, että Altair haluaa keskustella hänen kanssaan."
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 503
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Kronus » 15.02.2010 13:41

Kirin lähti toimistosta, luvattuaan ottaa yhteyttä Sorellaan, jos saisi tapaamisen sovittua Lyttonien kanssa.

Lyttoneista pitäisi saada selville, mistä heidän ruhtinas- ja käärmesisältöiset viestinsä olivat peräisin. Se saattaisi olla vaikeaa tai mahdotonta, ja kenties vaarallista. Kirin ei juuri voinut muuta kuin luottaa charmiinsa ja siihen, että Lyttonien muisti palvelisi. Sorellalla saattaisi silti olla asiassa auttava konsti hihassaan.

Matkalla kotiinsa Kirin keksi keinon lisätä mahdollisuuksiaan saada tietoa Lyttonien 'tuttavasta'. Hän voisi laittaa lintunsa seuraamaan liikkeitä Lyttonien talon luona, kunhan saisi selville osoitteen. Lintu oli musta korppi, jonka Kirin oli saanut lahjaksi.

Kirin poikkesi matkallaan kotinsa läheisessä kulmakaupassa, joka oli auki miltei aina, ja tervehti tuttua myyjää. Hän selasi jonkin aikaa puhelinluetteloa ja merkitsi muistiin kaikki Lyttonit jotka löysi.

Koska yö oli vielä nuori, Kirin valitsi lupaavimman tuntuisen osoitteen ja lähti sen luokse korppi mukanaan. Hän antoi korpille ohjeet seurata ovesta kulkevia, ja jätti sen sitten paikalle, tullakseen seuraavana yönä sitä hakemaan (Feral Whispers: manipulation + animal ken: 0,0,9,1). Paikka voisi olla väärä, mutta hän ei ainakaan menettäisi mitään. Veren hankinta tuli seuraavaksi hänen listallaan.

Varhain seuraavana yönä, ennen korpin noutamista, Kirin soitteli läpi Lytton-listansa, löytääkseen haluamansa pariskunnan. Löydettyään oikean pariskunnan Kirin kysyi kuulumisia ja yritti hieman kuulostella kanssakeskustelijaansa ennen kuin ehdotti tapaamista. Hän halusi tavata Lyttonit joko toimittajana tai kohtalotoverina, miten he parhaiten hänet vastaan ottaisivat, mutta joka tapauksessa hän halusi tavata heidät (manipulation + subterfuge: 5,4,6,1,1).

Puhelun jälkeen Kirin soitti Sorellalle ja ilmoitti mitä oli saanut sovittua. Sitten hän tarkisti, oliko vienyt korppinsa oikeaan paikkaan. Sen jälkeen hän lähti katsomaan korppiaan. Hän aikoi jatkaa Lyttonien asunnon vakoiluaan lintunsa kautta.
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Anyra » 15.02.2010 14:20

Hyvästeltyään Altairin ja Kirinin Sorella lähti kotiin poiketen vielä matkalla kukkakauppaan lähettääkseen Minnielle vielä yhden, viimeisen liljavaltikan.

Kotona Sorella otti asiakseen suunnitella pienen mainoksen Mystiquelle, jonka voisi laittaa lehteen:
"Keskustele rakkaiden, keskuudestamme poistuneiden kanssa. Löydä yhteys kadotettuun rakkaaseen. Osallistu Madame Mystiquen järjestämään tapaamiseen menneiden läheisten kanssa."

Mainoksensa kaveriksi Sorella valitsi lehden valmiskuvista liljan kuvan. Lähes täydellistä! Jos Minnie vain sattuisi huomaamaan mainoksen, tämä varmasti kiinnostuisi mahdollisuudesta keskustella Mandelbaumin kanssa. Lähetettyään mainoksen lisättäväksi muutamiin Broadwayn alueella suosittuihin lehtiin Sorella tuli päätelmään, että oli ainakin pariksi päiväksi nähnyt tarpeeksi vaivaa asian eteen ja ryhtyi soittelemaan omille asiakkailleen. Olisi hyvä päästä taas henkienmanausvireeseen ennen Minnietä varten järjestettävää esitystä.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja kardinaali » 15.02.2010 15:09

Kirin:

Lytton ei ollut kovin yleinen sukunimi, mutta silti varakkaita Lyttoneita näytti olevan New Yorkin alueella enemmän kuin Kirin olisi toivonut. George Lyttoneita, jotka kaiken lisäksi olivat vielä varakkaita, ei kuitenkaan ollut itse New Yorkin alueella kuin yksi. Jerseystä tosin löytyi kolmekin lisää. Lähetettyään lintunsa Jerseyn alueelle Kirin kuitenkin tajusi, että oli tehnyt virheen. Puhelinsoitot osoittivat, että hänen tavoittelemansa George ja Daisy Lytton asuivat Manhattanilla.

Kirinille myös selvisi, että Lyttonit eivät olleet halukkaita tapaamaan toimittajia. Myöskään kohtalotoverit eivät tuntuneet kiinnostavan heitä, ainakaan Georgea. Kuitenkin Kirinillä näytti olevan onnea Daisyn kanssa. Daisy, joka vaikutti ilmeisen järkyttyneeltä kaikesta tapahtuneesta, oli halukas keskustelemaan muiden paikalla olleiden kanssa. Hän vaikutti myös halukkaalta päästä haukkumaan konstaapeli McGreytä jollekin.
Kirinin onnistui sopia tapaaminen Daisyn kanssa keskiviikkoillaksi Lyttoneiden asunnolle itäiselle puistoavenuelle. Hän sai myös selville, että Lyttonit viettivät kaikki viikonloput "maaseudulla" New Yorkin pohjoispuolella sijaitsevalla huvilallaan, ja että he olivat sillä viikolla lähdössä poikkeuksellisesti huvilalle jo torstaina. (Daisy vaikutti olevan todellinen lörpöttelijä).

Kirinin lintu pystyi tarkkailemaan Lyttoneita maanantain ja tiistain, mutta eläimellä ei juuri ollut onnea. Vaikutti siltä, että vanha pariskunta vietti suhteellisen hiljaista elämää Manhattanin asunnollaan. Asunnon terassilla viihtynyt lintu oli tutustunut ainoastaan Lyttoneiden taloudenhoitajaan, joka oli tullut hätistelemään sitä tiehensä useaan otteeseen.

Sorella

Sorellan ilmoitus julkaistiin maanantain lehdissä. Vielä samana iltana hän sai yhteydenoton kahdelta vanhalta leskeltä, jotka olivat sisaruksia ja jotka halusivat ottaa yhteyttä kuolleisiin miehiinsä. Heille sopi henki-istunto koska vain, koska he olivat eläkkeellä. Tiistaina Sorellalle tuli lisää yhteydenottoja: jälleen yksi vanha leski ja sen lisäksi kaksi nuorta leskinaista, jotka halusivat ottaa yhteyttä Normandiassa menehtyneisiin miehiinsä. Yksi yhteydenottaja oli keski-ikäinen nainen, joka halusi tietää, saisiko Sorella yhteyden Hitleriin. Nainen olisi halunnut kysyä tältä, miksi hän oli aiheuttanut niin paljon surua ja tuskaa koko maailmalle.

Minnie ei kuitenkaan ottanut yhteyttä. Sen sijaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Sorella sai yhteydenoton Mirella Banonilta ja Rosalina Ravenilta. Hänellä kesti hetki tajuta, että selvästikin humalaiset nuoret naiset olivat ne samat näyttelijättäret, jotka hän oli tavannut Molly Malone's:ssa. He olivat Minnien ystävättäriä. Mirella, joka silloinkin oli ollut puheliain, kertoi itku kurkussa ystävättärensä saamista kukkalähetyksistä ja siitä, että ystävättären kihlattu (kyllä, Mirella aivan selvästi sanoi 'kihlattu') oli surmattu. Mirella ja Rosalina olivat halukkaita tietämään, voisiko Mystique selvittää, oliko kukkalähetyksillä ja kuolemalla jokin yhteys. Ja lisäksi he halusivat saada yhteyden Emetiin kysyäkseen, tiesikö miehen haamu kuka hänet oli surmannut ja miksi. Naisille kävi henki-istunto koska vain ennen viikonloppua tai seuraavan viikon alussa. He lupasivat tuoda yhdessä kukkalähetyksessä olleen mustan samettinauhan mukanaan, samoin kuin kaulaketjun, jonka Minnie oli saanut Emetiltä, jos esineistä olisi jotain apua.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 503
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Anyra » 15.02.2010 16:43

Sorella pyysi näyttelijättäriä tuomaan mainitsemansa esineet mukanaan keskiviikkona. Hän olisi oikeastaan halunnut jonkin Mandelbaumille kuuluneen esineen, mutta uskoi naisten tulevan liian epäluuloisiksi, jos hän aloittaisi pyytämällä sitä. Nämähän kuitenkin olivat erityisen kiinnostuneita kukkien yhteydestä murhaan. Hän kutsui myös Hitleristä kiinnostuneen naisen ja eläkeläiset, koska ajatteli aloittaa varovasti. Jos hän näyttäisi liian kiinnostuneelta Mandelbaumista, homma luultavasti kuivuisi kasaan alta aikayksikön.

Sorellaa tosin hieman huolestutti tapaaminen Daisy Lyttonin kanssa samana iltana (tämä sillä oletuksella, että Kirin tosiaan soitti Sorellalle ilmoittaakseen sopimastaan tapaamisesta). Hänellä olisi kiire valmistautua henki-istuntoon sen jälkeen, mutta hän ei tahtonut jättää kumpaakaan välistä. Siitä syystä hän soitteli erinäisiä tiloja Lyttoneiden asuinalueelta vuokranneita liikkeitä lävitse koettaen löytää illaksi jonkin pienen juhlatilan, jossa voisi "puolueettomalla maaperällä" järjestää henki-istunnon. Kun sopiva paikka löytyi hän ilmoitti osoitteen istuntoon kutsumilleen asiakkaille ja pyysi näitä saapumaan paikalle tasan kello kaksitoista yöllä.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Kronus » 15.02.2010 18:03

Kirin hyväksyi hyvillään keskiviikkoillan ja ilmoitti sen heti Sorellalle. Ennen keskiviikkoa hän ilmoitti asian myös Altairille, sekä kysyi uutisia Sperlingistä.

Linnun kanssa Kirin päätti toimia niin, että käski sen seurata pariskuntaa maalle, ja sieltä takaisin (taas Feral Whispers: manipulation + animal ken: 0,0,9,2... vautsi!). Hän toivoi saavansa selville missä Lyttonien mökki sijaitsi, vaikkakin epäili linnun kykyjä siihen. Parhaimmillaan lintu voisi opastaa hänet kulkemaansa reittiä pitkin perille.

Kun Kirin kuuli Sorellan, eli Mystiquen, istuntosuunnitelman, hän piti hyvänä ajatuksena sen sijoittamista keskiviikkoyölle. Kirin ei aikonut jäädä yömyöhälle asti rupattelemaan Daisyn kanssa, ja siten istunto saataisiin pidettyä ennen torstaita.

Hän kuitenkin kehotti Sorellaa mieluummin ottamaan vastaan vain Minnien ystävät, eikä muita tapaukseen liittymättömiä. Tyttöjen kanssa puhuessa pitäisi puhua Mandelbaumista, jonka nimi oli jo julkisuudessa. Ulkopuoliset kiinnostuisivat siitä varmasti, ja yhtä varmasti levittäisivät juttua eteenpäin. Koska tapaus kuitenkin oli tuore murha, jota poliisi tutki aktiivisesti, kannattaisi olla hyvin varovainen. Kirinille oli riittänyt yksi McGreyn kuulustelu tähän tapaukseen liittyen.

Kirin myös tiedusteli, saisiko hän hieman osallistua istunnon suunnitteluun. Hänellä oli nimittäin ajatus, jolla voisi saada tytöt tutkimaan Mandelbaumin taustoja heidän puolestaan...
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Anyra » 15.02.2010 18:25

Sorella oli kiinnostunut kuulemaan Kirinin ehdotuksen istunnon järjestelyistä, mutta kieltäytyi peruuttamasta esittämäänsä kutsua muille istunnon tarjokkaille. Eihän Mandelbaum suinkaan ollut ensimmäinen murhan uhri, jota hänet oli pyydetty kutsumaan. Ja koska tyttöjen tarjoamat esineet olivat hänen arvionsa mukaan lähes yhtä tyhjän kanssa, hän kuitenkin aikoi kutsua nämä uudelleen, yksityisemmin. Hänhän itse oli ollut vastuussa kukkien lähettämisestä, joten hän tiesi kyllä, mitä osaa ne olivat asioissa esittäneet, mikä oli täysin olematon, mutta näyttelijättäret eivät sitä tienneet.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Kronus » 15.02.2010 19:21

Kirinin ajatus oli seuraavanlainen:

Mandelbaum oli mahdollista saada ilmestymään tytöille istunnossa, pienellä valmistelulla jopa melko konkreettisesti. Itse ajatus oli siinä, mitä Mandelbaum nykyisestä olotilastaan voisi sanoa. Esimerkiksi "Olen tuskaisessa tilassa salaisten syntieni tähden. Haluaisin katua ja sovittaa ne, mutta en voi, koska olen jo siirtynyt elämän ja maailman tuolle puolen."

Näkijä Mystique voimineen voisi luvata auttaa, jos syntien maalliset todisteet tuotaisiin hänen 'puhdistettavakseen'.

Todisteeksi todellisuudestaan Mandelbaumin haamu voisi vielä antaa salaisen asuntonsa osoitteen ja tietoja asioista, joita sieltä löytyy, kuten kommunistin jäsenkirja väärällä nimellä. Sitten vain tytöt (mieluten Minnie mukanaan) penkomaan Emetin jäämistöjä ja salaisia elämiä.
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 2: Viimeisen aterian jälkeen

ViestiKirjoittaja Anyra » 15.02.2010 20:10

Sorellan mielestä ajatus oli hyvä, mutta hän ei tahtonut toteuttaa sitä vielä ensimmäisessä istunnossa. Hän aikoi pyrkiä houkuttelemaan näyttelijättäret tuomaan Minnien mukanaan uuteen istuntoon, jossa Kirinin ajatus voitaisiin toteuttaa ilman ulkopuolisia.

"Et sattumalta osaisi puhua saksaa?" Sorella kysäisi miettien yhden asiakkaansa halua keskustella Hitlerin kanssa.
Avatar
Anyra
 
Viestit: 37
Liittynyt: 26.11.2009 16:09

EdellinenSeuraava

Paluu Peli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron