Luku 3: paljastuksia

Itse peli. Täällä voidaan pelata peliä eteenpäin farp-muotoisena. Lisäksi pj päivittää tärkeimmät asiat tänne jokaisen p&p tai mese session jälkeen, jotta juonen seuraaminen onnistuu jokaiselta pelaajalta helposti.

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja kardinaali » 24.05.2010 17:44

Kirin saattoi nähdä Ferdinandin istumassa omassa, pimeässä nurkkapöydässään. Kaksi miestä, jotka olivat juuri heittäneet riitapukarin ulos, kävelivät hänen luokseen ilmeisestikin raportoimaan. Kirin huomasi myös, miten eräs varakkaan näköinen nuori mies meni Ferdinandin pöytään, vaihtoi pari sanaa ja lähti sitten toisen Ferdinandin apurin kanssa yläkertaan. Selvästikin suljettuihin tiloihin pääsy vaati aina Ferdinandin hyväksynnän. Rufus Oliveria ei näkynyt salissa, mutta muuten varieteessa oli melko vilkasta. Tanssijattaret olivat juuri lopettaneet ohjelmanumeronsa ja innostunut yleisö vaati huutaen lisää.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 502
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja Kronus » 25.05.2010 16:01

Vaikka Kirin halusi myös päästä yläkertaan, hän epäili yhä, että vierasmaalaisen ulkomuotonsa takia hän saattaisi saada vähemmän suosiollista kohtelua. Siksi hän päätti odottaa vielä tovin, sen sijaan että menisi suoraan Ferdinandin luo. Hän huusi hieman muiden joukossa tanssijoille, ja odotti sitten, että Ferdinandin apumies palaisi takaisin. Hän antoi kulua 15-20 minuuttia. Sitten hän laittoi veren taas virtaamaan jäsenissään (-1 veri) ja meni puhumaan Ferdinandille, oli mies palannut tai ei.

"Iltaa herra Ferdinand. Kenties muistatte minut? Olen Travis, Kirin Travis, ja tapasimme jonkin aikaa sitten." Kirin tarjosi kättään Ferdinandille. Hän oli viimeksi antanut vaikutelman ruumiinlämmöstä ja jopa hikoilusta, eikä halunnut nytkään vaikuttaa poikkeavalta, joten teki saman tälläkin kertaa (Chimerstry 1: -1 wp).

"Silloin viimeksi te tarjositte minulle pääsyn, tuota, yläkertaan. Täytyy sanoa, että nautin käynnistäni silloin paljon. Siksi tulin taas tänään... Jos vaikka pääsisin taas vieraaksenne. Minulla on kyllä taas rahaa, enhän minä muuten olisi tullutkaan... Toivon että suostutte, jos suinkin on mahdollista."

(Presence 1: 5, 4, 6, 0, 8 = 2 onnistumista)
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja kardinaali » 27.05.2010 12:55

Ferdinandin apuri palasi reilun kymmenen minuutin jälkeen takaisin. Toinen heistä kävi sen jälkeen tilaamassa koko seurueelle drinkit, jotka tyttö pian kiikutti pöytään.

Herra Ferdinand joi vihreällä paperivarjolla ja appelsiininlohkolla koristelua keltaista drinkkiään, kun Kirin meni esittäytymään hänelle. Hän rypisti hiukan kulmiaan, mutta ojensi sitten myös kätensä Kirinille. Hänen kättelynsä oli veltto, se antoi vaikutelman laiskasta elämäntyylistä. Paksuissa sormissa kimalsivat kultaiset sormukset ja miehen kaulassa roikkui paksu kultainen ketju.
"Herra Travis?" Hän sanoi laiskasti "Kyllä minä taidan muistaa teidät. Teillä on kasvot, jotka eivät helposti unohdu tällaisessa paikassa." Hän katsoi Kiriniä arvioiden ja naputteli sormillaan kiiltävän pöydän pintaa. Sitten Ferdinand hymyili leveästi ja viittasi toiselle apurilleen:
"Vie poika pitämään hauskaa." Toinen apuri, se sama joka oli vienyt edellisenkin asiakkaan suljettuihin tiloihin, näytti Kirinille tietä.

Yläkerran suuljetuissa tiloissa oli jälleen yllättävän paljon asiakkaita. Musiikki soi gramofonista ja korttipöydät sekä ruletti keräsivät väkeä. Osa asiakkaista istuskeli drinkkejään siemaillen ja sikareita poltellen tyttö kainalossaan ja katselivat suurista ikkunoista avautuvaa näkyä Manhattanille. Röyhelöminimekoissaan ja korseteissaan kulkevat tytöt toimittivat drinkkejä ja kolmioleipiä pelaajille korttipöytiin, mutta nämä tuskin huomasivat niitä. Niin keskittyneesti miehet tuntuivat pelaavan. Panokset olivat korkeita. Kirin saattoi huomata, miten eräs mies vaihtoi 100 dollaria pelimerkeiksi.

Hän näki tyttöjen joukossa Melody Notes - nimisen tytön, jonka kanssa oli viimekerralla mennyt yksityishuoneeseen. Melody näytti myös huomaavan Kirinin. Lisäksi Kirin saattoi huomata Rufus Oliverin istumassa ikkunan luona parin tytön kanssa. Rufus ei ollut huomannut Kiriniä, ilmeisesti tytöt kiinnostivat häntä sillä hetkellä enemmän.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 502
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja Kronus » 27.05.2010 16:16

Kirin oli tullut pelaamaan, mutta Melody oli jäänyt hänelle edelliskerrasta mieleen. Hän kaipasi myös verta, kuten jokainen kaltainen. Kirin harkitsi hetken asioiden järjestystä. Hänellä ei tänään tulisi parempaa hetkeä ruokailuun, eikä huomenna luultavasti olisi aikaa. Hän päätti ensin hankkia verta ja istua sitten vasta pelaamaan. Rufuskin näytti siltä, ettei ollut lähdössä kovin pian minnekään.

Kirin meni Melodyn luo ja sanoi hymyillen: "Melody, muistatko minut? Minä muistan sinut. Voisimmeko siirtyä tästä hälystä vähän rauhallisempaan paikkaan?"
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja kardinaali » 31.05.2010 18:14

Melody nyökkäsi Kirinille:
"Kyllä mä muistan", hän sanoi "Otetaanko shamppaniaa taas mukaan?" Melody iski silmää, ja odottamatta Kirinin vastausta kävi hakemassa jäähdytysämpärin pulloineen, sekä kaksi lasia. Oli selvää, että Minskyn tytöt käyttivät hyväkseen asiakkaidensa varoja. Hän vei Kirinin siihen samaan huoneeseen, jossa he olivat olleet aikaisemminkin.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 502
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja Kronus » 07.06.2010 10:22

Kirin seurasi Melodyn perässä huoneeseen. Hän sulki oven takanaan ja kääntyen taas Melodyn puoleen astui aivan tämän lähelle. Hän siveli tytön käsivarsia, hartioista alaspäin, katsoen tämän silmiä ja muotoa, ja kun pääsi käsiin asti, otti jäähdytysämpärin ja laski sen yöpöydälle. Hän otti esiin rahansa ja sanoi: "Bisnes ennen huveja. Olet varmasti samaa mieltä." Kirin laski Melodyn summan pöydälle ämpärin viereen. Sitten hän riisui takkinsa ja laittoi loput rahan sen taskuun. Kirin tarttui pulloon ja sanoi: "Noin. Nyt kun se on hoidettu..." Kohta korkki poksahti pullosta ja Kirin kaatoi kaksi lasillista.

Kirin lähinnä haistoi kuohuviiniä, ja laski sitten jo lasinsa. Hän painautui Melodya vasten takaapäin ja kehotti tyttöä juomaan nopeasti. Samalla hän hyväili Melodyn rintoja ja vyötäröä ja suuteli tämän niskaa. Kohta Kirin kaatoi Melodyn sänkyyn, työntäen kätensä tämän vaatteiden alle.

Puolen tunnin päästä Kirin tuli ulos huoneesta. Hän oli maksanut koko tunnista ja jättänyt Melodyn lepäämään. Alkoholiin Kirin oli tuskin koskenut, joten pullo oli jäänyt Melodyn seuraksi. Hän laski nopeasti rahansa ja vilkaisi vaivihkaa Rufuksen pöytää kohti. Sitten hän suuntasi kasöörin luo. Hän vaihtoi pelimerkeiski $400, ja kävi istumaan Blackjack-pöytään. Kirin aloitti heti tuplaamalla.
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja kardinaali » 09.06.2010 17:43

Kuten edelliselläkin kerralla, Kirin totesi nytkin, että Melody oli tottunut vampyyrin läheisyyteen. Kenties siksi, että Rufus vietti paikassa yönsä tai ehkä siksi, että Kirin ei ollut ainoa epäkuollut vieras varieteessa.

Kun Kirin saapui takaisin ravintolaan ja pelipöytien luokse, Rufus oli yhä paikallaan ikkunan vieressä. Hänen ympärillään parveili tyttöjä ja hän näytti pitävän jonkinlaista laiskaa keskustelutuokiota toisen nuoren miehen kanssa. Rufus vaikutti olevan hiukan päissään, mutta siitä huolimatta (tai kenties siitä syystä) hän oli yhtä karismaattinen kuin aina ennenkin.

Kirinin peli alkoi kehnosti. Onni ei ollut hänen puolellaan parilla ensimmäisellä kerralla, mutta sitten se näytti kääntyvän. Kuitenkin, koska panokset olivat korkeita, Kirin oli menettänyt jo kohtalaisen summan rahaa pelimerkkeinä. Pöydässä oli viisi miestä Kirinin lisäksi. Heistä kaksi lopetti neljännen kierroksen jälkeen, jolloin Kirinin onni oli jo kääntynyt myötäiseksi. Heidän tilalleen tuli kolme muuta. Yksi mies, joka istui kauimpana Kirinistä, näytti viettäneen pöydän ääressä koko illan. Hänellä oli valtava pino pelimerkkejä edessään ja hän tuijotti kuin kuumeisin silmin pöytää. Mies ei juuri reagoinut tappioihin sen paremmin kuin voittoihinkaan. Hän vain löi panosta panoksen perään ja naputteli välillä hermostuneesti sormillaan pöydän pintaa.

Muutaman onnekkaan erän jälkeen Kirin oli päässyt voitolle. Hänellä oli silti edelleen vähemmän rahaa kuin Minskyyn tullessaan. Tämä johtui Melodyn korkeista "taksoista". Jälleen pöydästä vaihtui yksi pelaaja. Samaan aikaan tuli myös diilerin vaihto. Edellinen diileri lukitsi pelimerkkisalkkunsa ja hänen tilalleen saapui laiha, kalpea ja jollain tavalla häiriintyneen oloinen nuori mies. Hän asetti "kassansa" sille varatulle paikalle, alkoi sekoittaa korttipakkaa ja pyysi pelaajia antamaan panoksensa. Hän sekotti korttejaan nopeasti ja näppärästi. Taitavammin, kuin moni muu ammattilainen. Miehen katse kiersi samalla pelaajissa ja kun se kohtasi Kirinin, hän pysähtyi hetkeksi. Katse oli tiukka ja arvioiva. Aivan kuin mies olisi koittanut sanoa Kirinille äänettömästi, että häntä tarkkailtiin. Huijaaminen tai edes sellaisen ajatteleminen ei kävisi päinsä niin kauan, kun hän oli jakamassa.
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 502
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja Kronus » 17.08.2010 13:38

Kirin oli hieman yllättynyt uudesta jakajasta, tai ennemmin hänen olemuksestaan. Tietysti oli mahdollista, että paikassa työskenteli kaltainen. Kirin ei vain ollut odottanut sitä.

Kirin jatkoi vaiti pelaamistaan parin kierroksen ajan. Hän pohti jakajan kykyjä paljastaa hänen huijauksensa. Häntä tavallaan kiinnosti mittailla voimiaan toisen kaltaisen kanssa. Mutta hän ei ollut tullut tänne sitä varten. Hän oli tullut puhumaan Rufuksen kanssa, joka ei juuri nyt näyttänyt lainkaan kiinnostuneen hänestä. Kirin päätti hoitaa asian, jonka takia oli paikkaan tullut. Olivathan pelimerkit kuitenkin ikään kuin palkkana siitä.

Kirin keräsi merkkinsä ja nousi. Hän lähti pelipöydästä ja suuntasi Rufuksen pöytää kohti.

"Iltaa hra. Oliver, saanko liittyä seuraan? Halusin tiedustella eräästä asiasta..." Kirin nyökkäsi pelipöytää kohti, jossa kalpea jakaja työskenteli, ja koitti ilmeellään vihjata, että kyse oli salaisuudesta. Salaisuudesta, jota ei kerrota kuolevaisille.

Kirin halusi viattomasti kysyä, oliko jakaja kenties kaltainen, ja työskentelikö hän täällä vakituisesti. Sitten hän tahtoi jutella yleisemmin paikan vampyyriasiakkaista. Melodyllakin tuntui olevan kokemusta sellaisesta. Jos Orrien nimi ei tulisi heti ilmi (mikä olikin epätodennäköistä), hän aikoi kysyä paikan ei-Camarillalaisista asiakkaista. Paikkahan ei ollut mikään Elysium...
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja kardinaali » 18.08.2010 10:14

Pelipöydän muut pelaajat eivät juuri reagoineet Kirinin lähtöön, mutta hän saattoi huomata diilerin antavan hänelle pienen ja huomaamattoman virnistyksen, jossa oli häivähdys voitonriemua.

Rufus Oliver istui kahden tytön välissä pienellä sohvalla ikkunan edessä. Hän kääntyi ärtyneenä kohtaamaan häiritsijän, mutta kun hän näki Kirinin, hän jännittyi selvästi. Se oli kuitenkin hyvin nopea reaktio, sillä pian Rufus hymyili Kirinille yhtä leveästi ja omahyväisesti kuin kaikille muillekin.

"Toki, minulla ei mitään muuta olekaan kuin aikaa", Rufus vastasi.
"Tytöt, menkääs viihdyttämään jotain muuta, meillä on miesten juttuja", hän sanoi sitten seuralaisilleen, jotka hiukan happamina lähtivät baaritiskin suuntaan. Rufus viittasi Kiriniä istuutumaan.

"Sal taisi säikäyttää sinut, vai?" Hän sanoi leveästi hymyilleen ja viittasi diilerin suuntaan.
"Hän on paras. Älä ota tätä henkilökohtaisesti", Rufus sanoi ja virnisti "Mutta me täällä Minskyssa olemme varovaisia huijareiden suhteen. Monella on halu pelata ja halu voittaa. Ja tilaisuus tekee varkaan. Sal pitää huolen siitä, että täällä noudatetaan sääntöjä. Sinä et halua joutua vaikeuksiin meidän kanssamme, kaveri." Viimeisin lauseen sanottuaan Rufus ei enää hymyillyt. Silti Kirin huomasi, että Rufuksesta oli vaikea pitää katsettaan poissa. Hän vangitsi kuulijansa huomion ja, jos Kirin olisi ollut nainen ja vielä elävä, myös sydämen.

"Minä tiedän sinusta jonkun verran", Rufus sanoi ja kaivoi tupakka-askin taskustaan. Hän tarjosi tupakkaa Kirinillekin.
"Otin selvää kun kävit täällä viimeksi. Tämä on avoin paikka kaikille, mutta... viimeaikaisten ongelmien vuoksi me olemme kiristäneet turvajärjestelyjä. Siksi sinä olet täällä, eikö niin? Olet selvittämässä jotain sille paksulle etsivälle?" Rufus sytytti tupakkansa ja puhalsi pienen savukiehkuran ilmaan. Sitten hän levitti hiukan käsiään ja naurahti:

"Relax, amigo. Minä arvostan Altairia tai sitä mitä hän tekee. Jos en pitäisi itse niin paljoa ihmisistä, voisin jopa hakea hänelle töihin. Mutta sano nyt, miksi olet täällä? Minä autan sinua, etenkin siksi, että meillä täällä ei ole mitään salattavaa. Sitäpaitsi minä olen tarpeeksi fiksu olemaan hankkimatta ongelmia Altairin kanssa, joten anna tulla."
Kuva
Avatar
kardinaali
 
Viestit: 502
Liittynyt: 19.11.2009 12:34

Re: Luku 3: paljastuksia

ViestiKirjoittaja Kronus » 18.08.2010 17:26

"Sal, vai?" Kirin vilkaisi vielä jakajaa ja otti sitten savukkeen.

"En minä Altairin palkkalistoilla ole. Olen freelancer. Vaikkakin Altair on mainio päämies." Kirin oli tuonut melkoisen määrän rahaa mukanaan, eikä Rufus voinut olla tietämättä siitä. Jos Rufus puhui totta sanoessaan arvostavansa Altairia, se saattaisi löysätä Rufuksen kielenkannattimia, joten sen kortin Kirin halusi pelata. Hänenhän piti salata kenestä tietoja hakee, ei kenelle.

"Olet oikeassa. En ole täällä vain pelaamassa, vaikkakin ilmapiiri miellyttää. Altair haluaa tietää ei-Camarillalaisista... Sabbatista. Mutta he eivät sitten käy täällä tätä nykyä, vai?" Kirin imaisi savuketta ja puhalsi savua ilmaan. "Mikäs siinä. Jää loppuilta aikaa pelailuun ja miellyttävään seurusteluun."

Kirin kilisti pelimerkkejään ja virnisti Rufukselle kuin rikostoverille. Hän tahtoi vaikuttaa siltä, että käytteli Altairin rahoja huvitteluun, kuin Altair ei ikinä saisi tietää. Hän tahtoi vaikuttaa typerältä.

"Ketä kaltaisia täällä sitten käy? Toreadoreja? Ventrueita? Hinnat ovat kohdallaan, mutta jotenkin tuntuu, että olisin jo huomannut. Te tietysti olette täällä, mutta olettekin henkilökuntaa. Korttipeli maistuisi, ihan kaltaisten kesken, mutta Salia en kyllä haasta. Heh, en halua ongelmia talon kanssa. Enkä Tremereiden, niiden noitien. Kai Sal on silmä tarkkana Tremereiden kanssa? Niitä kannattaa varoa. Käykö täällä ikinä Brujaheita? Pitääkö kukaan heistä uhkapeleistä?"
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 327
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

EdellinenSeuraava

Paluu Peli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron