Laitan tähän vähän briiffiä hahmostani. Nimen Tars otin Narniasta
(Se on se paha jumala, Aslanin vastustaja)
Tars on 19-vuotias, ylemmän keskiluokan kasvatti, joka ei ole onnistunut vastaamaan vanhempiensa (ja yhteiskunnan) asettamiin vaatimuksiin. Tars on riittävän älykäs ymmärtääkseen, ettei ole riittävän älykäs suoriutumaan läpi vanhempiensa kustantamasta huippuyliopistosta. Takana on lapsuus ja nuoruus kalliissa yksityiskouluissa. Tarsille on tehty jo varhain selväksi, että häneltä odotetaan menestystä. Maailmassa pärjää vain, jos on ahkera, älykäs ja tekee lujasti töitä päämääränsä saavuttamiseksi. Tarsin isä elää tämän ideologian mukaan ja onkin päässyt pitkälle omassa ammatissaan kaupallisella alalla.
Perheen vauraus on isän omalla työllään ansaitsemaa, sillä Tarsin isovanhemmat sekä äidin että isän puolelta elävät vaatimattomissa oloissa maaseudulla. Tarsin vanhemmat lähtivät kumpikin jo nuorina suureen kaupunkiin paremman elämän toivossa. Tarsin isä menestyi ja Tarsin äiti löysi varakkaan puolisonsa onnekseen riittävän aikaisin. Hän saattoi ryhtyä elämään varakasta kotirouvan elämää, joka pyöri juhlien ja kodin sisustamisen ympärillä. Vanhemmat eivät olleet enää aivan nuoria, kun Tars syntyi. Vuotta myöhemmin syntyi Tarsin sisko Tilke. Tilke on onnistunut täyttämään vanhempiensa vaatimukset erinomaisesti. Lahjakkaan ja koulussa menestyneen siskon varjossa kasvaminen ei ole ainakaan vahvistanut Tarsin itsetuntoa.
Lapsena Tars viihtyi isovanhempiensa ja serkkujensa luona maalla, missä elämä oli rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa. Tars oli hyvä kädentaidoissa ja ratsastamisessa ja tuli läheiseksi isoisälleen, joka toimi puuseppänä. Puusepän ammatista tuli myös Tarsin haave. Vanhemmat eivät voineet kuvitellakaan poikansa palaavan yksinkertaiseen maalaiselämään, josta vanhemmat olivat taistelleet itsensä vapaiksi. Niinpä suhteet isovanhempiin ja serkkuihin viilenivät, kun Tarsin vanhemmat katkaisivat yhteydenpidon perheisiinsä lähes kokonaan.
Vuosia jatkunut kamppailu menestyksestä ja vanhempien hyväksynnästä johtivat lopulta siihen, että Tars ajautui ongelmanuorten pariin. Myös ylemmässä yhteiskuntaluokassa on jäsenensä, jotka kapinoivat järjestystä vastaan. Tällaisessa porukassa Tars alkoi viettää aikaansa. Opinnot yliopistossa jäivät, ennen kuin ne olivat edes kunnolla alkaneet. Tars vietti yönsä kaduilla käyttäen päihteitä ja tehden pientä ilkivaltaa. Nuoret valtasivat katuja, ottivat yhteen poliisin kanssa ja herjasivat yhteiskunnallista järjestystä. He eivät kuitenkaan tehneet mitään vakavaa, ja koska he olivat kaikki ylempää yhteiskuntaluokkaa, heidän häiriköintiään katsottiin läpi sormien.
Sitten ystävykset tekivät jotain, mitä ei voitu enää katsoa läpi sormien. Eräänä päihteiden huuruisena yönä joku keksi, että he voisivat murtautua rohdoskauppaan ja varastaa päihteitä, joita eivät olleet onnistuneet hankkimaan käsiinsä katukaupasta. Niinpä he menivät, seurauksista välittämättä, sisään rohdoskaupan ikkunasta. Tars oli liian päihtynyt tajutakseen, että teko oli äärimmäisen tyhmä. Hän ei tajunnut tekonsa vakavuutta vielä siinäkään vaiheessa, kun poliisit piirittivät kaupan ja kuuluttivat murtautujia megafonilla antautumaan. Lopulta poliisit joutuivat itse murtautumaan sisään ja kantamaan tajuttomat nuoret ulos.
Sairaalassa Tarsille selvisi, että hän oli ollut tajuttomana useamman vuorokauden ja että hän oli ollut vähällä menettää henkensä yliannostuksen vuoksi. Kaksi kaveriporukasta oli onnistunut pakenemaan poliiseilta ja kaksi Tarsin ystävää oli menehtynyt päihteisiin. Tars oli ainoa, joka oli jäänyt kiinni, ja jota voitiin syyttää murrosta. Ystävien kuolema ja edessä oleva oikeudenkäynti saivat Tarsin lopulta tajuamaan, miten tuhoisalla tiellä hän oli ollut. Valitettavasti se tajuaminen tuli liian myöhään.