Estonia

[kardinaali]

Tallinna 30.9.1994

Kaksi päivää autolautta Estonian uppoamisen jälkeen. Yli 800 ihmistä on yhä kateissa. Koko maailma on nähnyt uutiskuvaa helikoptereista ja ambulansseista, jotka kuljettavat pelastuneita Turun sairaalaan. Oranssit pelastuslautat tummana vellovassa meressä ovat palaneet lähtemättömästi ihmisten mieleen. Kammottava tragedia, joka on vetänyt koko maailman huomion Itämeren rannoille. Mitään tällaista ei ole tapahtunut sitten Titanicin uppoamisen.

Vasta muutama vuosi sitten itsenäisyytensä saanut Viro on yhtäkkiä kaiken huomion keskipiste. Se on varsin kiusallista niille, jotka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ovat saaneet rauhassa rellestää ”idän villissä lännessä”, joksi Viroa ja etenkin sen pääkaupunkia Tallinnaa kutsutaan. Neuvostoliiton armeijan aseita ja muita varusteita kaupataan Tallinnan hämärissä kellariravintoloissa huumeiden ja väärennettyjen merkkivaatteiden rinnalla. Röyhkeimmät ja nokkelimmat kykenevät hankkimaan käsiinsä asepiirustuksia ja sotaelektroniikkaa, josta jopa lännen valtiot ovat kiinnostuneita. Jokaisella on mahdollisuus rikastua, mutta se rikkaus ei kestä päivänvaloa.

On siis selvää, että koko maailman huomion kääntyminen Viroon on monelle kiusallista. Estonia vei Itämeren pohjaan satoja ihmisiä, mutta myös kaiken lastinsa. Väkisinkin, kun säädyllinen suruaika on ohi, ihmiset alkavat etsiä vastausta kysymykseen ”miksi?”. Estonia on jo muutaman vuoden ajan kuljettanut valonarkaa lastia. Mitä se kuljetti tuona kohtalokkaana yönä? Laiva upposi liian nopeasti ja jokainen, joka asiaan perehtyy tarkemmin, tulee huomaamaan sen.

Tämän erikoisen asian on jo huomannut vanha professori Jaagup Lillak, kunnioitettu Tarton yliopiston fysiikanlaitoksen johtaja ja teknokratiaan kuuluvan Iteration x:n jäsen. Tietäen, että Estonian uppoaminen tulee tuomaan Itämerelle niin tutkijoiden kuin onnenonkijoidenkin kilpajuoksun, herra Lillak ottaa pikimmiten yhteyttä Tallinnassa teknokratian turvallisuusjoukkoja johtavaan Innokentiy ”Kesha” Yermolayevichiin. Hän kehottaa teknokratiaa toimimaan nopeasti ja tekemään alustavat tutkimuksen Estonian uppoamisesta, ennen kuin muut ehtivät paikalle. Tapaus on perin outo, Jaakub Lillak painottaa. Perin outo.