Wicked Child

Maailman kuvausta hahmotarinoiden muodossa.

Wicked Child

ViestiKirjoittaja Kronus » 29.07.2014 15:49

Wendalillä ja hänen äidillään oli vain toisensa. Alussa äiti oli Wendalille, luonnollisesti, kaikki kaikessa. Se asia ei muuttunut heidän eläessään - sitä Wendalin äiti ei sallinut - mutta vuosien mittaan Wendal itse muuttui. Hän alkoi kaivata ystäviä, vapautta, omaa elämää. Miten kiittämätön lapsi!

Wendal ja hänen äitinsä jäivät kaksin silloin kun Wendalin isä sai tarpeekseen mahdottomasta Wendalista, hänen äitinsä kertoman mukaan. Mahdollisesti isä kyllästyikin kilpailemaan äidin huomiosta lapsen kanssa. Äiti ei koskaan onnistunut löytämään uutta kumppania, koska Wendal oli hirveä lapsi ja vei äidiltä kaiken energian, ja nuoruuden. Kaiken tämän äiti uhrasi lapsensa edestä, pyyteettömästi, tietenkin, sillä oliko hänellä vaihtoehtoja? Ja miten Wendal häntä siitä kiitti? Olemalla tyytymätön, selkärangaton, riitaisa, nöyristelevä, viisasteleva, typerä, tylsä, kovaääninen, pelkurimainen, aggressiivinen, saamaton, ylimielinen, kamala, mahdoton aikuinen lapsi!

Aikuisiän lähestyessä Wendal oli lähes täysin narsistisen äitinsä vallan alla. Hän sai työpaikan joka oli äidistä ala-arvoinen, vaikka äti epäilikin Wendalin kykyä suoriutua siitä. Mutta olihan hänen jotain tehtävä köyhän äitinsä hyväksi. Kaikkia Wendalin ystäviä äiti alkoi karsastaa, kun hän huomasi miten vähän aikaa Wendal ehti viettää äiti-parkansa kanssa. Eniten äitiä huolestutti että Wendal löytäisi vääränlaisen (eli minkä tahansa) tyttöystävän, ja teki ehdottoman selväksi hulttiopojalleen, ettei kukaan häntä huolisi. Siitä huolimatta äiti ei kyennyt pitämään poikaansa aina kotona, ja Wendal ajautui laittomien nyrkkeilyotteluiden pariin ensin katsojana, mutta pian myös ottelijana. Väkivalta ja aggressio auttoivat häntä hetkellisesti vapautumaan epämääräisestä ahdistuksesta ja syyllisyydestä, joita hän alati tunsi.

Sitten tuli se kohtalokas yö. Wendal heräsi tuskissaan vieraasta paikasta. Jokin, tai tarkemmin ottaen kaikki, oli pielessä. Wendalista tuntui että hän oli ollut tappelussa, mutta ei muistanut mitään muuta kuin kivun. Paikka ympärillä oli myös kuin taistelun jäljiltä, ja vieras hänelle. Hän näki kalpean ruumiin, ja pakottautui äkkiä jaloilleen. Hän kuuli jonkinlaisen hälytyksen, kuin unen läpi. Hirveä, tyhjä kipu korvensi hänen kehoaan ja sumensi hänen mielensä. Hän keräsi voimansa ja säntäsi pakoon.

Wendal saapui kotinsa luo rähjäisenä ja poissa tolaltaan. Hän oli onnistunut välttymään pidätykseltä kuin ihmeen kaupalla. Hän vaistosi, ettei se ollut kuitenkaan pelkkää onnea, vaan jokin ennenkokematon voima hänen sisällään oli auttanut ja ohjannut häntä tänne asti. Hän epäröi avata ovea. Enemmän kuin poliiseita tai sotilaita hän pelkäsi äidin arvostelevaa katsetta ja terävää kieltä. Äänet hänen takanaan kuitenkin lähestyivät taas, ja hän tarttui kahvaan. Sisällä äiti odotti vihaisena, ja aloitti heti Wendalin piiskaamisen kysymyksillään ja moitteillaan. Silloin, Wendalin sisällä, vanha tuttu syyllisyyden tuska ja uusi sykkivä, korventava kipu sekoittuivat räjähtäväksi seokseksi, joka kuohui yli. Hän kävi armotta käsiksi naiseen, joka oli aina pitänyt häntä otteessaan, ja upotti sitten häneen hampaansa. Hän tunsi kuinka lämmin, purskahteleva veri vahvisti häntä, ja ruokki sitä jotakin uutta voimaa hänen sisällään. Äidin veri ravitsi häntä, antoi lohtua ja itsevarmuutta, ja hän joi sen viimeiseen pisaraan.

Sitten hän katsoi taas ympärilleen, ja pelko ja epävarmuus palasivat. Äiti oli kuollut ja nyt hän oli yksin. Hän ei tiennyt keneltä nyt pyytäisi apua. Musta pakokauhu valtasi hänen mieltään. Mutta sen mukana esiin pulppusi pimeys hänen sisältään, ja sitten se nielaisi koko huoneen. Äiti oli poissa ja Wendalin oli nyt pakko luottaa itseensä tai luovuttaa. Hän jännittyi ja löysi itsestään uusia synkkiä voimavaroja, jotka muuttivat ympäröivän pimeyden joksikin hyödylliseksi. Tältä siis tuntui päättää itse, hallita. Niin Wendal jätti kotinsa taakseen ja pakeni yöhön.
"The generation of random numbers is too important to be left to chance."
-Robert R. Coveyou
Avatar
Kronus
 
Viestit: 275
Liittynyt: 19.11.2009 12:57

Paluu Kohtaloita

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron