Sivu 1/1

Sabbat Lontoossa

ViestiLähetetty: 17.05.2015 10:49
Kirjoittaja kardinaali
Lontoo on vahvasti Camarillan kaupunki, mutta Sabbatilla on siellä siitä huolimatta vankka vaikkakin pieni yhteisönsä. Sabbat hallinnoi köyhää ja rikosten täyteistä East Endia. Tämä ei silti tarkoita sitä, että kaikki Sabbatin vampyyrit olisivat itse köyhää alaluokkaa. Päin vastoin, joukossa on vauraita ja sivistyneitä hirviöitä jotka nauttivat jokaöisestä olostaan täysin siemauksin. Kaupungin Sabbatia johtaa piispa Luciano Xhimera, espanjalaissyntyinen aatelismies, jonka kaupunkikartano sijaitsee West Endilla. Lucianon loistokkaat juhlat ja arvokas esiintyminen huijaisi ketä tahansa camarillalaista. Omiensa edessä piispa kuitenkin näyttää toisen puolensa, sen mitä Sabbatissa osataan arvostaa.

Sabbatin yhteinen kokoontumistila, Pyhän Kolminaisuuden temppeli, sijaitsee Mile Endilla. Temppelin sijainti on tarkkaan vartioitu salaisuus ja sen paljastaminen viholliselle on kuolemalla rangaistava teko. Temppelistä huolehtivat suntiot Violetta ja Ariana, piispa Lucianon jälkeläiset.

Lambeth Hounds oli merkittävä lauma ja sen katoaminen on ollut suuri takaisku Sabbatille. Sabbat elää puristuksissa Camarillan alaluokkaisten vampyyrien hovin vieressä ja yhtydenotot näiden vampyyrien kanssa ovat toistuvia. Camarillan nosferatuja johtaa itseoikeutettu Lordi Fagin, joka on vannonut uskollisuutta ruhtinas Mithrakselle ja toimii East Endilla ruhtinaan valtuuksilla. Kadonnen lauman myötä Sabbatin ote East Endilla on heikentynyt ja Fagin seuraajineen on ahdistanut Sabbatia yhä pienemmälle alueelle.

Sabbatin laumat:

Lambeth Houds (kadonnut, oletettavasti kuolleet)
Bruno (ductus)
Florencia (pappi)
August
Maxim

Riverside Scorpions
Luis (ductus, toreador)
Lola (pappi, toreador)
Simon (ventrue)

Bethal Green Ringers
Isidora (ductus, Tzim)
Gael (pappi, Tzim)
Esteban (ventrue)
Carla (nosferatu)

Kaupungin Sabbatiin kuuluu myös muita, jotka ovat muodostaneet löyhiä laumasuhteita keskenään tai joiden omat laumatoverit ovat kuolleet. Nämä kainiitit, vaikka merkittäviä jäseniä Sabbatille ovatkin, eivät muodosta yhtä voimakkaita yksiköitä kuin mainitut laumat.

Re: Sabbat Lontoossa

ViestiLähetetty: 18.05.2015 10:28
Kirjoittaja kardinaali
Mile Endin ränsistyneet talot kyhjöttivät vieri vieressä likaisen kadun varrella. Monet taloista olivat lähes ikkunattomia, ja ne muutamat pienet ikkunat, jotka katsoivat alas kadulle, olivat niin noen ja mudan peitossa, ettei ohikulkija voinut sanoa oliko sisällä valoa vai ei. Ja vaikka taloihin olisikin nähnyt sisälle, ne eivät olisi paljastaneet katsojalle muuta kuin lisää kurjuutta. Yksi talo oli kuitenkin poikkeus, mutta vain harva tiesi sitä.

Ulkoapäin katsottuna talo oli aivan samanlainen kurja rakennus kuin naapurinsakin. Mutta kun pienen ja natisevat ulko-oven avasi, ei sisältä paljastunutkaan kapeaa portaikkoa. Pienet huoneet ja kapeat portaat oli purettu ja ovelta levittäytyi avara sali, joka oli valaistu lukuisin kynttilöin. Kynttilät paloivat läpi yön katosta roikkuvissa messinkisissä kyntteliköissä sekä kiiltävissä kynttilänjaloissa, joita oli salin seinustoilla. Salin lattia oli punertavantummaa kirsikkapuuta ja se oli kiillotettu ja vahattu niin, että se kiilsi kuin peili. Tummat puupylväät rytmittivät salia. Niiden arkkitehtoninen tarkoitus oli todennäköisesti pitää rakennus kasassa, mutta kolhut ja viillot tummassa puussa sekä kiiltävät messinkirenkaat pylväiden sivuissa kertoivat siitä, että niitä käytettiin johonkin muuhunkin. Salin perällä kohosi mustasta kivestä veistetty alttari ja sen yläpuolella rivissä oli kolme taidokkaasti tehtyä ikonia, joiden kultakoristeet loistivat kynttilöiden valossa. Groteskit ikonit esittävät kolmea hahmoa: julmaa kuningasta, väsymätöntä vaeltajaa ja hirviömäistä isää. Mustan kivialttari oli puettu violettiin alttarivaatteeseen, jonka sivuun oli kirjailtu mustalla Sabbatin tunnus. Tämä oli Sabbatin Pyhän Kolminaisuuden temppeli. Se herätti kunnioitusta seurakuntalaisissaan, mutta jäätävää kauhua niissä, jotka tajusivat tulleensa väärään paikkaan. Kukaan, joka ei kuulunut pyhään seurakuntaan, ei päässyt enää ulos kadulle kertomaan näkemästään.